Takki+pusero= haalari

Mulla oli ohut softselltakki, joka oli vähän liian ohut. Ja oikeestaan vähän liian iso. Ei ole enää. Miehelläkin oli collegepusero, joka oli liian lyhyt. Tai oikeestaan aivan liian lyhyt. Ei ole enää.

Nyt on meijän poijalla haalari. 

Justiinsa sopivan paksu näin nollan pintaan tuulisille kevätkeleille. Kesälläkin sitä voi käyttää jos on kylmiä iltoja ja tarpeeksi suuri se on, että menee vielä syksylläkin. Ottobre 4/14 Best Pals toimi kaavana. Vähän muutin, etukappaleen lahkeita käänsin harittamaan, että takin taskut jää ehjiksi ja toimiviksi lahjetaskuiksi. Helpompi noin, kun alkaa poistamaan vetoketjut. Hihoja lyhensin, kun olin kuullu, että Ottobreen vauvakaavoissa hihat on suhteettoman pitkät. No niin on. 74 koon hihat ja 80 koon lahkeet, ni siltikin hihat voi kääntää, lahkeita ei. Jätkän pätkä on kuiten vasta vajaa 70 sentiä pitkä. Hupun vaihdoin kaulukseksi, ni ei huppu paina pienen niskaan.

Vaikka en koskaan ennen ole tehnyt mitään kokonaan vuoritettua, niin tämä oli yllättävän helppoa. Pikkusen piti pähkiä miten vuori ja päällinen yhdistetään, mutta siitäkin selvisin. Sinällään tämmönen on helppo tehdä, että kaikki saumat, paitsi vetskarin viereen kääntöaukko, jää sisäpuolelle piiloon. Kauluksen joutuin neulaamaan ja purkamaan, neulaamaan uudelleen, ompelemaan ja purkamaan ja nii päin pois, mutta kaulus siitä tuli :)

Kelpaa jätkänpätkän ulkoilla :)

Kahden sauman pipo

Eipä ole mahoton kerinnyt, eikä pystynyt, mitään värkkäileen, kun vessaremppa on niellyt aikaa ja rahaa. Visioita ois kyllä hullunlailla, kun vain olis, jolla ne toteuttaa.  

Mutta nyt on pikkuhiljaa vessa siinä kunnossa, että aikaa ja rahaa riittää muuhunkin. Isoimmalla, neiti 4veellä, on ollut semmonen kevätpipon kokoinen aukko vaatekorissa, ni eilen yhessä paikattiin. Kaapista löytyy tätä raitatrikoota, ni eikös saumuroimaan. Muuta tähän ei tartteta.  

Ohje on superhelppo. Mun blondinaivoihini nää blogien tee soikio-ompele-leikkaa-ompele-käännä-ompele-ohjeet on sekavia. Tää on blondipipo. Sellainen päänympärystä leveä ja vähän lyhyempi pala saumuroidaan oikeat puolet vastakkain tuubiksi. Tuubi käännetään saumurisaumat vastakkain kaksinkerroin. (Ei siis viikata vaan tuubi pysyy tuubina.)

Sit se tuubi taitellaan alla olevan kuvan mukaan, musta on kangasta ja punainen on sauma.  Kun tuubi on taitettu ni vedetään saumurilla taitoksen päältä sieltä "avonaisesta" päästä (jossa kankaan molemmat päät näkyy) poikkisauma, joka on piirretty kanssa punaisella.

VALMIS!

Pipon korkeutta on helppo pidentää tai lyhentää sen mukaan paljonko saumuroi päälaelta pois. Tämä on tehty tasan neliön muotoisesta palasesta. Itelle tein joku aika sitten vähän lyhyemmästä palasta, ni että pompula mahtuu sisään, mutta menee enemmän päätä myöten. Sillon pipo ei jää noin neliskanttisen näköiseksi.

Ja voi hieno sitä riemua, kun neiti 4v sai ihan itte tehä itelle pipon :) Voittaja meinasi nukkumaankin mennä itte tehty pipo päässä, mutta viime hetkellä se kuiten jäi eteisen koriin.