Kangashamsterin kaapista lasten päälle

Kävin hyvän ystäväni Kangashamsterin vaatehuoneessa. Ja koska ystäväni on kangashamsteri, niin senhän arvaa, ettei siellä paljon ole vaatteille tilaa. Hän olikin päättänyt luopua osasta kankaistaan ja pääsinkin valittemaan toiseksi parhaat päältä. Parhaat jäi tieteinkin hänelle ittelleen.

Sieltä löytyi pala Metsolan sinistä apilafroteeta. Kaveri oli ostanut pitkän pätkän, ja yli jäi vajaa puoli metriä. Apilat lähti mukaan keskimmäisen huppariksi.

Tällä oli sitten hirvee kiire, kun tyttö halusi heti apilapaidan. Päälle meni heti, kun tämä valmistui. Isommalle ostin joskus pinkin apilahupparin kirpparilta niin nyt voi sitten samistella :)

Seuraavaksi bongasin vihreen sitruunatrikoon. Pikkusen näppi pätkä, oikeesti liian lyhyt, mutta kun idealamppu syttyi heti. No sekin muutti meille. Tämmönen ensin tunika ja myöhemmin toppi vanhimmalle. Tähän on vähän mallattu samaa 110 kaavaa kuin hupparissa, mutta ihan omasta päästä. Kun kangasta oli niin vähän niin laitoin kaksi olkasaumaa molemmin puolin ja taakse kainalon alle sauman, että riitti. Helmaan leikkasin vähän pussitusta ja framilonilla kireyttä.

 

Sitten löytyi vielä pätkä velouria, jonka Kangashamsteri oli ostanut ja käyttänyt johonkin pikkupalan reunasta. Velourpätkä oli niin lyhyt, ettei kaveri siitä olisi saanu omille isommille lapsilleen enää mitään. Pätkähän oli ihan selvästi meijän jätkän pökät. Ja Kangashamsteriltahan löytyy myös tykötarpeita. Resoripussista minipala raitaa, ni pökät on siinä.

Viimiseksi löytyi ihana keltavalkoinen puuvilla, joka ihan selkeesti tartti päästä kesämekoiksi. Mutta koska kesämekko keleihin on vielä matkaa, niin taijan ensin ommella vaikka itelle jotain. 

Kangashamsterin kaapista ei vielä huomannut, että sieltä mitään ois otettu, mutta lapset sai jokainen jotain, eikä maksanut mulle kun pari kymppiä ja tekemisen ilon bonuksena..Saumurikuume vain kasvaa, kun näitä joustavia kankaita ompelee.. Tarttee varmaan lähtiä saumuriostoksille. 

Huopalapaset vilukissalle

Meille tuli norovirus kylään, niin ei ole hirveästi mitään tullut värkättyä, mutta jospa tämä taas tästä pikkuhiljaa.

Jotain kuitenkin, meijän 3-vee vilukissa on ulkona ehkä varttitunnin ja alkaa valittaan, että sormia palelee. Minä sitten aattelin, että ei palele enää. Valintatalossa oli koko syksyn Novitan Joki tarjouksessa 3 kerää 5 euroa, joka kerta siellä käyessä mietin ostanko ja joulun jälkeen sitten ostin. Ensimmäinen yritys meni sudeksi, mutta toisista tuli hyvät.

  

Näissä on 7 silmukkaa puikolla ja intialainen peukalo, Novitan lapaslehdestä bongasin. Tuo on jotenkin paljon kivempi, kuin normi aukkopeukalo ja aukkopekaloon mulla jää aina reikiä, tähän en onnistunut jättämään :)

Ensimmäinen kuva ennen pesua ja toinen 60 asteen pesun jälkeen. Jostain syystä tuo ei huopunut yhtään mihinkään 40 jälkeen.

Tyttö tykkäsi, kun sai itte valita värit ja sai lämpöset lapaset. Saas nähä, minkä verran sitten todellisuudessa suostuu pitämään, kun lapaset kuivu niin niistä tuli kuulemma kutkulapaset. Mutta jospa kun huomaa, että nämä oikeesti lämmittää.